Gone to seek for the Great Perhaps: Salta, Tucuman, Juyjui matka

Kuinka paljon pitaa kusta, ennekuin virtsakanava tukkeutuu?

February 2nd, 15:02

Pitkästä aikaan hyvät naiset ja herrat..
Joo,musta ei oo vähään aikaan kuulunut mitään.
Oon miljoona kertaa istunut alas kirjoittamaan,ja joka kerta
tajunnut,etten itsekään tiedä,saati ikinä osaisi pistää sanoihin tätä
kaikkea,mitä mulle tapahtuu ja miltä se tuntuu.
Olen nyt tasan vaihtovuoteni keskivälissä.
Ja tämän hetkinen tilanne on se,että minulla on uusi perhe täysin
toisella puolella maata,ja kun saan paperini kuntoon,lähden 2000
kilometriä etelään,neuqueniin,aloittamaan kaiken alusta...
Miten tähän ollaan päädytty? Miten yks pieni suomiryssä on pystynyt
käännyttää kokonaisen provinssin itseään vastaan?
Sehän on yksinkertaista! Minä, olen Tania :D
Ja olen kussut ja mokannut kaiken,mikä on ollut kustavissa.
Mutta tarina on piiitkä...
Viimeksi kun kirjoitin,taisin jäädä siihen koulun kanssa tehtävään
pohjosenretkeen.
Uskomatonta,nyt kun kirjottaa,tuntuu,että se oli jo jotain ihan toista
elämää..
Koitan kirjottaa kaiken,miknä vielä muistan.

Salta, tucuman & Juijuy

Matka alkoi japskin karkuretkestä paikalliseen viinakauppaan.
Kun fernet ja kaljat oli ostettu, äidit isit hyvästelty,istuuduimme
bussiin.
En tuolloin puhunut oikein kunnolla espanjaa,olin tosi hukassa.sisaret
(siis Emily ja japski Carlitos) istu jossain bussin takana.
En tunnistanut ketään mun ympäriltä,jotain mun koululaisia ja
matkaoppaita.. Kyseli,että mistä mä oon,heitti jotain läppää jota en
jaksanut edes yrittää ymmärtää.
Nukahdin. Heräsin rinta-aukko täynnä tussisöherrystä ja hiuksissa
hammastahnaa.
Oltiin tylsässä provinssissa. Matka-opas puhui ihme aksenttia,jota en
sitten yhtään tajunnut.
Ajettiin pitkään. Musat täysillä,kuten yleensä kunnon apinailu meininki
päällä.
Santiago De estero. Täällä on kylpyläitä ja vanhoja ihmisiä.
Hyvänäköinen jätkä iskee silmää. Taitaa olla meidän koulusta. Nilson,
kutsumanimeltään negro. Jojoo, pidetään mielessä.
Random ihmisiä. Tulee juttelemaan. Mä leikin vähän autistia.oon tosi
väsynyt tähän musiikkiin.
Pysähdyspaikkoina bensikset ja Tania tarvitsee tupakkaa... Ei löydä
tulta.
Kukas tämä nuori mies kessuneen? Tarjoaa sytkäriään.
Yksi oppaista. Diego.
Hymyilee. "tyttö raukka,taidat olla ihan kujalla kun eihän täällä
kukaan sulle englantia puhu!"
Ilmoitin ymmärtäväni espanjaa oikein täydellisesti.
Jätkä nauroi. Mikäs tämä murjotus? Nokun ei jaksa enään musiikkia.
Ja niin päädyin istumaan suljettuun bussin alakertaan, "vain
henkillökunnalle"-tilaan, jossa ei kuulunut mitään,oli mukava
ilmastointi ja pääsi karkuun sosiaalista elämää.
Diego tuli mukavasti höpöttämään viereen. San miguel. Tucuman nimisen
provinssin pääkaupunki. Sinne oltiin matkalla.
Yövyttäisiin hotellissa yhden yön.
Perillepäästyä kierreltiin kaupunkia,kaytiin jopa talossa,jossa oli
allekirjoitettu Argentiinan itsenäistymisopimus.
Diego seurasi varjona,yritti selittää historiallista osuutta
yksinkertaistetulla espanjallaan.
Taidetiin me sitten mennä johonkin diskoonkin. Jossa tilasin
järkyttävän hirveetä,haisevaa kemikaalimönjää nimellä mojito. Diego
tappeli tarjoilijan kanssa. Mulle palautettiin rahat.
Mua opetettiin tanssimaan,tuijoteltiin,lääpittiin. Busines as usual.
Seuraavana päivänä matka jatkui bussissa,minikrapulassa, käpertyneenä
diegon viereen.
Saavuttiin saltan vuoristoihin. Kiivettiin valtavan jeesuspatsaan
sisään. Chillailtiin näköalapaikoilla. Nähtiin tuulenmuovaamia valtavia
kiviklönttejä, muistuttivat eläimiä.
Tempoeleitä, kukkuloita.. Eriväristä maata..
Diego höpöttää.maataan mahautuneina kolmistaan, keskellä
vuoristoniittyä. Minä, diego ja Sebastian. Toinen ohjaajista. Jätkät
selittää mineraaleista,vedestä ja tuulesta. En silti ymmärrä.. Sierra
de siete colores. Seitsemänväriset kukkulat.
Maa-alustalla harmaanruskea, kellertävä muuttu vihreäksi,korkeampana
sinisen liila syöpyy punaisen oranssiin.
Pojat pojat. En saa kunnolla henkeä, eikä sitä selitetä
tupakoimisellani ja ilman tiheydellä näin korkealla..
Tämä on ainutlaatuisen uskomatonta,en ole ikinä nähnyt mitään näin
kaunista. Sitä ei teidän mineraalit selitä.
Cuilmes. Kuuluisin argentiinalainen kalja, joka maistuu vedeltä.
Yrityksen osti Brasilia, ja möy sitten belgialle braman kanssa.
Saavumme cuilmes indiaanien raunioille. En tosiaan tiennyt, että
alkoholilla voi olla inkkarin nimi.
Mitäs juotiin eilen, muisti pettää? No tota istuvaa härkää.. Ei vittu
miten hauska läppä.
Ihmeellinen pikkukylä vuorien keskellä. Joka puolilta
kaislahuilumusiikkia. Naisia, neljä lasta sylissään. Roikkuen edesta ja takaa. Laamoja.
Eksyydyn ryhmästä. Kiertelen markkinoita, juttelen hipeille.. Aika on
kadonnut, minuutit muuttuvat uusiksi korvakoruiksi..
Sisko löytää minut. On vihainen.
Hänestä olen liikaa yksin ja otan liikaa valokuvia paikoista. "Vai
niin,niissä kaikissa siis tulisi olla sinun meikattu naamasi..?" - Älähdän. Turhaan..
Tappelu.
Urmamarca, kansallista ruokaa ja tansseja..
Se hyvänäköinen jätkä repii minut tanssimaan chamameeta. Kansallistanssi. Hänellä on
sombrero päässä ja poncho.
Minä en osaa,kaikki viheltää ja taputtaa, otetaan videota.. Olen ihan
punainen..
Uudessa hotellissa,saltan pääkaupungissa, minun täytyy jutella
vakavasti siskoni kanssa.
Emily on loukkaantunut valokuvakommentistani. Kaikki kuulivat sen.
Fotoshopista myös. Eikä emilyn ystävät tiedä, että hänen
profiilikuvansa fabossa eivät ole aitoja.
Minun täytyy pyytää anteeksi.
Matka jatkuu bussissa diegon vieressä.
Ihmetellään vesivoimaloita, vuoristopuroja..
Puhutaan paljon. Minun ihme-espanjallanikin pystyy kommunikoimaan.
Politiikkaa,maailman menoja,auroja,energiaa,jumalaa,kulttuuria,
kuolemaa.
Musiikkia.paljon espanjankielistä musiikkia. Manu chauta. Pastillas de
abuelo. Tribu. Muuta.
Kun en millään tajua syvällisten sanojen merkitystä,diego esittää ne
pantomiimeinä.
Kun nukahdan, diego jättää mulle kaksi istuinta ja peittelee.
Diegolla on seksisuhde hänen ex-tyttöönsä. Olivat yhdessä 5 vuotta.
Sitten hän päätti olla vapaa.
Kerran putoa tuoleiltani unissani, kun bussi jarruttaa. Nauretaan
molemmat silmät kyynelille.
Olen onnellinen.
Syödessä en saa istua diegon vieressä. Hänet laitetaan "aikuisten"
pöytään.
Yritän saada kontaktia mun koululaisiin. En onnistu. Ei siis mitään
yhteistä puhuttavaa.
Siskolla on taas asiaa. Toinen juttu. En saisi leikkiä diegon kanssa.
Hän on aikuinen mies, ja haluaa vain käyttää minua hyväkseen. Aikuinen,
hmm. 22 just.
Tiedän, että mun sisko pitää hänestä.
En istu enään bussissa diegon viereen.
Kuuntelen vaan hänen soitinta. Manu chauta.
En jaksa enään olla yksin.
Pysähdymme valtavan anfiteatterin kohdalla. En vieläkään ymmärrä,mikä
se on ja kuka sen teki. Siis valtava luolamainen reikä kalliossa.
Keskellä ei mitään, valtava tila.. Kaiku.
Minä kiipeän yhteen seinämillä olevista pikkuluolista. Olen yksin. Ja
päästän sen kaiken ulos. Itken tukahtuaakseni,kunnes diego tulee
noukkimaan minua bussiin. Kävellään ihan hiljaa,hän ei sano mitään,
pitää minua kädestä.
Illalla lähdetään taas diskoon.
Kaikki tanssii. Minä en juo paljoa, en varmasti ole humalassa..
Näen siskoni tanssivan diegon kanssa.
Samainen tumma poika,koululaiseni,joka opetti minulle chamameen, pyörii
ympärilläni..
Reisulla hän on diegon paras kaveri. Me kolme, olemme porukan ainoat
tupakoitsijat. Kaks jätkää, ja yksi ulkomaalainen muija.ja latinojen
kilpailuhenki.
Mä olen vaan jotenkin tosi väsynyt ajattelemaan...
Kiss kiss kiss kiss..
Sanon siskolle,lähteneeni jatkoille. Enkä ikinä tule huoneeseeni
nukkumaan.
Aamiaisella diego tuijottaa minua hylätyn koiranpennun silmin,ja olen
mokannut taas kaiken...
Väärä väärä väärä mies :D
Itken vuolaita vesiputouksia,kun diego juoksee puolestani apteekkiin.
Nilsonia en ikinä kehtaisi pyytää. En ole koskaan edes puhunut hänelle.
Loppumatkaa en edes kunnolla muista.
Noustiin hiihtohissillä yhdelle kukkulalle, jossa oli makeet
kirkonkellot ja suihkulähteitä,ja maisema..
Tsiigatkaa fabosta.
Vikana yönä jengi järjestää paikalliseen tapaan catwalkit. Muijat
pukeutuu hienouksi, ja heiluttelee lanteita.
Tietysti minut valitaan matkan kuningattareksi. Tietysti menen
röökille. Siskoni saa minun palkinnon.
Parin kaljan jälkeen (huom,olen matkan ainoa tyttö, joka juo)
Innostun protuilemaan. Ehdotan rinkiin istuutumista ja toisilleen
kysymysten esittamistä. Unohdan ottaa huomioon ihmisten henkisen tason.
Multa kysytään neitsyydestäni ja pilvestä,ja oliko totta että nain
matkalla, ja Pidinkö oikeasti enemmän diegosta vai nilsonista.
Menin nukkumaan. Sitä ennen sain kuitenkin kuulla,miten yksi
luokkalaiseni jätkä väitti olevansa homo ja haluavansa diegolta
peppuseksiä ja siskoni sanovan minulle,että on epäterveellistä elää
omassa maailmassani.
Viimeiseksi diego kysyi minulta, missä näen ihastuksen ja ystävyyden
eron.
Kotimatka oli pitkä. Nukuin vikaa kertaa diegon vieressä.
Bussiterminaalilla oli äidit ja tädit ja koko helevetin perheeni
vastassa. Tilattiin taksi, kun ei me autoon kaikki kummiskaan mahduttu.
Yöllä diego kirjoitti minulle viestin. "hyvää yötä rakas" siis huom
suomeksi.
Se oli viimeinen viesti jota häneltä sain,ja vika kerta kun häntä näin.
Silloin en tosiaan sitä vielä tiennyt.