No, ei auta muu kun äkkiä liput ja takas pääkaupunkiin :P
Siinä pari vuolasta kyyneltä bussiterminaalissa, sattuu oikeesti kun miettii, ettäesim Golia en näe enään ikinä L
Buenos Airesissa odottikin jo Claudia terminaalissa vastassa.
Toimistossa en saanut mistään selvää, mulle oltiin vihasia, ei oltukaan, mut aijottiin lähettää, sit ei aijottukaan, ja lopulta taas aijottiin.
Mua vaan rääkättiin ja kidutettiin ja lopulta halusin jo itekin lähtee..
Olin väsynyt. En tajunnut mistään mitään.
Eihän näillä ollut edes, syytä, kaiken sen paskan jälkeen mitä oli tapahtunut, kun mut oikeesti oltais voitu lähettää..
Ja nyt mitä, joku väärinymmärrys? Joku ei ilmottannut jollekki toiselle.. ja nytkö oon takas suomessa?
En voinut uskoo.
Pätkä, jonka kirjotin sillon tietämättömänä ja epätoivoni puuskissa:
Kävin vaikka missä ja juttelin vaikka kenen kanssa.
Ensinäkin vähän paikallisen host perheen reaktioo.
Mun 23 v sisko alko itkeen kun sanon et lähen kotiin,jä äiti oli heti soittamassa Claudialle selvittääkseen väärinymmärrystä. Mulle luvattiin järkätä mega läksiäisbileet ja viedä mut vikalla viikolla joka paikkaan.
Nää siis oikeesti välittikin musta. Se sattu. Tajuta se näin myöhään. Mäkun tyypillisen taniamaiseen "hyökkäys on paras puolustus" tapaani aattelin,ettei näitä edes kiinnostais.
Sitten sain sähköpostia Suomesta afs-ältä kertoen,että ilman heidän myöntymystä mua ei edes voida mihinkään lähettää,ja että he eivät ole vielä mihinkään myöntyneet.
Maria claudia, joka on sen Marikan host äidin Golin vanhin tytär, asuu siis kans täällä b.a-ssa. menin käymään sen kotina ku Goli mua niin suositteli, oli muuten myös aivan ihana ja pyysi heti toimiston osoitetta mennäkseen tappelemaan :D
yön puolella tuli vielä Andy käymään. Se oli ihan valkonen ja sano vaan että noooooo jodete,me estas cargando,no te puedo creer!!
Andy kerto pari jännää juttua. Buenos airesissa oli sillä hetkellä kaks muuta opiskelijaa, jotka haluttiin lähettää kotiin. Yks sellanen chekkiläinen poika,joka tappeli perheensä kanssa ja nauhotti kasetille,kun host äiti haukku sitä homoks ja transuks. Lähetti sitten kasetin chekkeihin.
Perhe oli claudian ystäväperhe,siks claudia raivostu ja päätti lähettää pojan kotiin. Nyt on käynnissä kansainvälinen skandaali,koska chekeissä ollaan asiasta eri mieltä.
Claudia pelkäs,että jos tää chekkijätkä saa tietää,et mä saan jäädä, claudiaa syytetään mun suosimisesta ja sit sil on viel enemmän ongelmia :P
Andy suositteli,että renson, siis sen mendozan pellen jolle ilmotin jääväni pariks lisäpäiväks ja joka lupas ilmottaa claudialle ja sit unohti, pitäis soittaa mendozasta ja selittää,että hän tiesi matkustusluvasta ja anto mulle luvan jäädä,että kyseessä oli väärinymmärrys :P
en tiiä,kehtaatko sellasta pyytää. Ymmärrän kyllä keittäneeni itse tän sopan,ja että ihmiset muutenkin tekivät jo ihan liikaa mun puolesta siellä mendozan päässä :P
Mä vaan yhtäkkiä tajusin, miten helvetin typerää olis lähtee nyt,kun mulla on vihdoin kaikki hyvin! Ku oon ihan lopullisen varma,että tässä perheessä mut halutaan, että olis ihana opiskelupaikka,Andy,ja nyt vielä toi Maria claudia, johon kans ihan rakastuin!
En aatelutkaan,että täällä ois niin monta ihmistä jotka musta välittäis!! Ja jos nyt lähen,en välttämättä enään ikinä elämässä nää niitä!!!
Suomeen vielä ehdin miljoona kertaa, ja tää nyt on oikeesti ihan typerää!!
Näin on näreet ,minä en helpolla luovuta!!!
Ja ikävä sua!!
ehka mä vielä ganaan tän, ja voit tulla tanne!!!
Kuu nää mun nerviot tästä selviää,lupaan kirjottaa lisää kaikista mukavista asioista, jäi niin paljon sanomatta :P
los quiero!!
P.s söin kaikki mun muutenkin mitätyömät kynnet tänään,ja herpes taas kukoistaa :P”
Myöhemmin sitten tutustuin tähän Chekkiläiseen. Vähän erikoinen tapaus, mut ihan hyvä tyyppi :P sen vaan piti selvittää konfliktinsa sotaisin konstein L
No, ei mua vittu mihkään lähetetty. Pari viikkoa vaan piinattiin.
Sitten kävin itkemässä toimistolla ja kirjotin hienon kirjeen, siitä miten silmäni avautuivat ja löysin vihdoin oman paikkani bla bla..
Ja niinhän se oli.
Mä vaan kasvoin niin lujasti kiinni tähän jättiläistaloon, perse kuin liimattu.
Mun china äiti.. Siitä tuli tovissa oikea ystävä.
Sillä on ihan hullu tarinansa. Sen äiti oli italialainen trapetsitaiteilia. Ja isä Kiinan vallankumousta paennut miljönääri. Ne karkas yhdessä lattareihin ja osti sirkukse. Kiertävän sellasen, Brasilia, Uraguai, Argentiina-akseli. Mulla oli äidin puolelta kolme setää. Äiti oli ainoa tyttölapsi. Nuorin setäni oli opiskellut Kiinassa, ja siellä tutstunut venäläisnaikkoseen ja tuonut sen suveniirina Argentiinaan. Mulla oli siis venäläistäti. Keskimmäinen setä asui Brasiliassa. Vanhin, tio Miguel, oli tiikerinkouluttaja ja asui naapurissa.
Äiti oli syntynyt Uraguaissa. Sillä oli ollut lemmikkitiikeri.
Se ei ollut hallunut jatkaa vanhempiensa jalanjäljissä sirkustelijana, vaan muutti nuorena opiskelemaan ohjelmointia Buenos Airesiin.
Täällä äiti tutustui ex mieheensä gabrieliin. Gabriel oli juutalainen. He saivat kasi somaa kiinalais-juutalaislasta.
Molemmat kävivät juutalaiskoulua. Veli heitettiin jo ala-asteella pihalle huonosta käyttäytymisestä. Sisko halus pois sitten itse yläasteelle vaihtaessaan :P
No, molemmat lopettivat koulunsa. Sisko opiskelee onnellisena vaatesuunittelua, ja aikoo avata liikkeensä. Omaa vähän nössökkä poikaystävän, joka syö paljon sushia. Ja maanis-depression. Ette halua tavata siskoani vihaisena, brr..
Veli.. On alottanut jo kolme vuotta psykologianopiskelut, ja joka vuosi lentää ulos yliopistosta :P bad luck :P
No. Viisi vuotta sitten äitini ex mies (huom, ei isäni!! Ei missään nimessä) jätti rakkaan chinani blondin sihteerinsä vuoksi :P paskapää.
Äiti masentui. Eikä poistunut melkeen vuoteen huoneestaan. Ja taloon alkoi kerääntyä porukkaa.. Pikkuhiljaa, äiti alkoi tutustumaan talossaan asuviin poikansa kavereihin, juomaan niiden kanssa punkkua alakerrassa.. Kaverit alkoivat myös viettää aikaa äidin huoneessa, jääden sinne jopa nukkumaan. Äiti tunsi taas itsensä rakkaaksi ja tärkeeksi perheen emännäksi.
Ja siitä alkoi epoka.
Nelisen vuotta kesti tämä onnellinen aika, ja nyt se on lähestymässä päätöstään :P
Sisko muuttaa poikaystävänsä kanssa yhteen, veli muutta loppulössin kanssa kommuuniin, ne, jonka kanssa veli riiteli, valuutuvat kuka minnekkin :P
Talo on myynissä.
Pari päivää sitten äiti jopa löysi melle potentiaalisen isäpuolen.
Oikeastaan, se on lapsuudenystävä, pitkä tarina..
Tapahtui näin. Istuttiin takapihalla aurinkoisena päivänä, äiti selosti mulle historiaansa.
Tarinan loppuun tiivisti, että tuskin tulee enään koskaan löytämään uutta miestä. Eikä sellaista etsikään. Hänellä on identiteettikriisi. Vuosi China on viettänyt niin paljon aikaa 2-3 kymppisten pikkupoikien kanssa, ja ollut heille kun äiti. Nykyään kaikki omanikäiset tuntuvat ikipapparaisilta. Eikä hän nyt poikansakaan kavereita ala iskemään, sillä eihän hän nyt mikään pedofiili oli. Sellainen onkelma. Ikäryhmästään ulos tipahtaminen :P
No, sitten yks päivä tuli tää uus isäpuli.. Se oli yksissä perhebileissä, kun se on mun sedän, Miguelin, lapsuudenystävä. Pero on sen nimi.. ahh, mikä pedro :D
Niin, pedro, siis äitini ikätoveri, tuli jupattelemaan siihen, ja sivumennen mainitsi, että Lein (siis mun china) on tosi kaunis. Lein säpsähti ja sano että vittuukos, vanha ja ruttunen.
Pidin sitten kotona äiskälle puhuttelun, ettei tolleen puhuta miehille!! Varsinkaan itsestään kiinostuneille miehille :P
No, me katottiin sitten saman päivän yöllä porukalla leijonakuninkaita yömyöhään. Juotiin punkkua. Se loppu kesken. Alettiin tappeleen siitä, kuka ostaa lisää.
Siitä juolahtikin äitini mieleen, että hän oli tämän pedron kanssa jutellut viineistä, ja tämä oli suositellut jotain erikoista. Pedrolle lähti viesti.
Vastaus.
Viesti.
Vastaus.
Viesti.
Vastaus...
Istuttiin kaikki rigissä, neuvomassa chinalle mitä ja miten tulisi kirjoittaa..
Kolmelta yöllä potentiaalinen isukkipapukki ajoi pihaamme punkkupullo kädessään.
Mikä riemu!!! Tirkisteltiin kaikki ikkunasta, kikateltiin..
Rakastavaisvanhempamme istuutuivat keittiöön rupattelemaan, me käytiin kaikki vuorotellen kurkkimassa, muka hakemassa vettä tai sapuskaa..
Sitten mentiin kioskille ostaan kessua.
Kun tultin takas, mami oli kadonnut sonninsa kera.
Mä jäin Roxin kanssa kattoon leffoja, nukahdettiinkin sitten molemmat äidin sänkyyn :P
Äiti tuli joskus aamuyöstä takasin hihitellen. Potki mut hereille ja lahjotti suveniirin. Saippuaa ja hammasharjoja :D
Sitä oltiin käyty hotelissa!!! Kuulemma niin pitkän tauon jälkeen sänky oli liikkunun monisen metriä J
Olin iloinen äidin puolesta!
Sillävälin mulle etittiin koulua. Mut aijottiin laittaa teatterikorkeeseen :P mut oli jopa jo sisäänkirjotettu sinne, mut jostai syystä ei vieläkään ollut mun lukkareita yms :P perus.
Mä elin yöelämää.
’Kunnes lopulta kyllästyin siihenkin.
Ja aloin elämään kotielämää.
Maantuen tyysin.
Se oli vaan tässä talossa liian helppoa. Aina ihmisten ympäröimänä, ei mulla ollut mitään tarvetta mennä minnekkään :P
Saatoin jäädä vahtimaan Maria claudian pentuja. Tai perjantaisin kävin sisarusten kanssa isoäidilläni (siis isän äidillä) syömässä juutalaisten perjantai-illallisen äitini ex-miehen puoleisen suvun kanssa.
Sunnuntaisin tuli mummi ja ukki (äidin porukat) ja sedät syömään.
Muuten oli tällästä. Istuskelua, elokuvia, läppiä, kitaran rämpyttämistä, tupakansavua ja avautumisia meidän keittiössä, kaljan tai punkun parissa.
Sitten mä alotin Capoeira. Afs lupas maksaa sen mulle.
Se oli ehkä parasta!! Koko vaihdon paras juttu!! Angolialainen Capoeira! Se on niin taniaa. Ryömimistä, kuperkeikkaa, piirissä istuskelua ja rumpujen rämpyttämistä. Kuorossa laulamista...
Heti ekan oppituntini jälkeen löysin itsen, ja puolet ryhmästäni opettajani keittiöstä röökiltä.
Mä joten tulin vaan kaikkien näiden ihmisten kanssa niin hyvin toimeen, että mut kutsuttiin heti siihen edenneimpien ryhmään, jotka ovat harrastaneet jo vuosia.
Se on vaikeeta. Mutta hyvässä seurassa ja hyvällä fiiliksellä kaikki sujuu ja aika lentää..
Oon vähän ihastunut sellaseen yhteen, mun maikan apulaiseen :P
Ei oo viel tapahtunut mitään, otetaan iisisti.. Mutta se on symppis!!!
Tosin mua vanhempi, aika paljon, niinkuin kaikki ne muutkin :P
Mutta kattellaan. Alotan vielä varmaan saman maikan Afrotunnit.
MUSTA ON TULLUT, URHEILUHULLU ;)
Käyn kans mutsin kaa pilateksessa kaks kertaa viikossa, sit uimassa, ja sit se mun veljen paras kaveri vie mut melkeen joka päivä pyöräilee, lenkille tai rullaluistelee..
Huh huh, kaheksan kuukautta kun en oo tehny mitään nii se on aikamoista lihasärkyä nyt :DD
Mut ku en jaksa enään juoda... enkä bilettään.
Tänään on perjantain huhtikuun eka päivä.
Sisaret lähti taas juutalaistelemaan. En jaksanut mennä mukaan. Särkee mahaan.
Käytiin äidin kanssa ostoksilla. Perus kolme typöten täynnä olevaa ostoskärryä ja 1500 peson lasku :D vittu tää nainen on äiti teresa.
Mulla on jälellä alle neljä kuukautta tässä maassa.
Humenna meen Maria-Claudian pennun synttäreille. Sunnuntaina us isäpuoli lupas viedä meitä äiskän kanssa city tourille :P ja maanantaina capoeiraa :P
Ja ehkä alotan jopa yliopistolla, olis ihan jees mulle, joka on niinkin mukavoitunut, ettei jaksa edes poistua talosta.
Mä meen joka ilta nukkuun, ja aattelen, että oon onnellinen. Että näin tahtosin elää.
En vois uskoo, että sain oikeesti tän blogini nyt tähän päivään saakka. Aika waaaw experiense.
Ei oo ketään kotona. Varmaan ekaa kertaa koko mun olinaikanani tässä talossa.
Oon yksin, joten nyt lopetan tämän sekavansottuisan tajunnanvirtani ja sytytän savukkeen.
Mulla on ikävä teitä.
Mutta en mä enään edes muista, miltä te kaikki näytitte.
En edes muista, miltä mun vanhempien makkari näyttää suomessa :P
Mä olen lopullisen ja selvittämättömän eksynyt itseni kanssa.
Toivon, että luette tätä. Hyvää illanjatkoa
MITEN TÄÄ AIKA MENEE NIIN NOPEESTI, JA MITÄ HELVETTIÄ MUN ON TARKOTUS TEHDÄ ITTELLENI JA ELÄMÄLLENI KUN PALAAN TAKAS?
OON JO MENETTÄNYT TÄYSIN KONTROLLIN JA REALISUUDENTAJUNI.
kun luoja kerran meille opettaa, että kaikki on mahdollista, antaen siivet.. siitä ei enään totutella kävelemään maan päällä :P
